Nyt tarvitaan luottamusta

Mielipidekirjoitus HS 16.2.2019:

Työttömyysturvaa on yksinkertaistettava, jotta lisätään kannustavuutta ottaa vastaan töitä. Itse väitän, että järjestelmä on jo melko yksinkertainen.

Yhtäältä keikkatyöntekijöiden toimeentuloa selvittäneen tutkimuksen ja toisaalta aktiivimallikyselyyn tulleiden lähes 3000 avopalautteen analysoinnin perusteella uskallan väittää, että yksi isoimmista epäkohdista on luottamuksessa: virkailija ei luota, että työtön tekee riittävästi työllistyäkseen, ja työtön ei luota saavansa apua todellisiin ongelmiinsa. Perustulon voi katsoa poistavan tämän epäluulon molemmilta osapuolilta.

Epäluottamus voi kuitenkin siirtyä ongelmineen toisaalle. Voimmeko luottaa julkisen talouden kestävyyteen, inhimilliseen perustoimeentuloon, eläkejärjeatelmään ja reiluihin työmarkkinoihin? Luodaanko näiden kautta vakaat olosuhteet työlle, vapaa-ajalle ja esimerkiksi perheen perustamiselle myös jatkossa?

Maailma on niin monimutkainen, että on epärehellistä esittää liian yksinkertaistettuja uusia ratkaisuja. Yhtä epärehellistä on esittää mammuttiuudistuksia, jotka lakaisevat muka kaikki ongelmat.

Kehitetään mieluummin olemassa olevaa järjestelmää, joka on systeemisesti juurtunut jo osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Työttömyysturvan puolella päästään erittäin pitkälle älykkäillä digitaalisilla ratkaisuilla ja helpommalla käytettävyydellä.

Panostetaan kannustaviin ja yksilölliset tarpeet huomioiviin työvoimapalveluihin ja poistetaan niistä turha byrokraattisuus.

Lisää resursseja palveluihin saisimme ilman lisärahaa: suomalaiset kunnat panostavat jo nyt lähes kaksinkertaisesti sen verran rahaa työllisyyteen kuin valtiolla on työvoimapalveluissa.

Verrattain helpoin uudistuksin saamme nämä kuntien voimavarat tehokkaammin käyttöön valtion työvoimapalveluiden rinnalle kannustamaan ja helpottamaan työttömien työnsaantia ja tukemaan uusien työpaikkojen syntymistä.

Tärkeintä on vaalia monenkeskistä luottamusta.

Palvelurakenneuudistus ja kannustinmalli

  • Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirretään kuntien järjestettäväksi vuonna 2024 hallitusohjelman ja hallituksen kehysriihen 2021 päätösten mukaisesti.
  • Järjestämisellä tarkoitetaan kuntien valtionosuustehtävää.
  • Kuntien vastuulle siirrettäisiin ne palvelut, joiden keskittämisestä ei ole hyötyä.
  • Kansallisesti keskitettäviä palveluita ainakin TE-digi. Todennäköistä ja tavoiteltavaa, että henkilöasiakkaan palveluiden ohella myös työnantajapalvelut siirtyvät kuntiin.
  • Mallissa huomioidaan palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja kuntien mahdollisuus suoriutua tehtävistä.
    • Toteutusvaihtoehtoina järjestämisvastuu kaikille kunnille vapaehtoisella tai lakisääteisellä yhteistoiminnalla tai järjestämisvastuun antaminen vain tietyille kunnille.
  • Henkilöasiakkaan palveluprosessi toteutetaan pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaisesti.
    • Käyttöön jo 2022 alussa TE-toimistoihin ja kuntakokeiluihin.
  • Rahoituskokonaisuuteen liittyvät tehtävän rahoittaminen, palkkatuki ja uusi kannustinmalli.
  • Uusi kannustinmalli:
    • Vahva sidos järjestämisvastuun siirtoon (työllisyysvaikutukset 7000-10000).
    • Halutaan edistää työllisyyttä ja välttää taloudellista osaoptimointia.
    • Etuuslajien harmonisointi, aikaistaminen, tiukempi porrastaminen ja aktivoinnin irtikytkentä.
    • Taloudellinen mittakaava kunnissa huomattava.
    • Nykymalli edustaa noin 1,6 % kuntataloudesta - tuleva malli laajasti arvioiden jopa 10-12 %.