Julkisen työnvälityksen ja muiden työpaikkasivustojen tilastot kuvaavat vain pientä ja koko ajan vähenevää osaa työllisyysmahdollisuuksista. Eri tiedustelulaitosten kyselyihin puolestaan nousee kulloinkin se määrä työpaikkoja mitä kyseissä poikkileikkaustilanteessa on tunnistettu. Todellisuus alueen työllisyyspotentiaalista on paljon suurempi ja tietoallasta täytyykin laajentaa.
Yritysperustanta on kasvanut huomattavasti ja koko ajan vahvistuva trendi on yrittäjyys työn teon vaihtoehtona. Näkyykö tai tunnistetaanko tätä uusyrityspotentiaalia riittävästi? Kysehän on sekä markkinan että yrittäjäksi aikovien potentiaalin analysoinnista.
Huomattava määrä työvoimatarpeista tulee näkyviin myös, kun syvennytään eri toimialojen ja kokoluokan työnantajien työpaikkojen vaihtuvuuksiin (nk. vaihtuvuusasteeseen): Onko henkilöstöä vaihtunut viimeisen 12 kk aikana ja onko tätä kautta kokonaismäärä lisääntynyt, pysynyt ennallaan tai vähentynyt? Vastaavasti miltä asiat näyttävät seuraavan 12 kk aikana? Kaikki tämä on tietyssä aikaikkunassa olevaa työvoimatarvetta/-potentiaali. Vain murto-osa nousee julkiseksi ilmoitteluksi tai tiedusteluihin. Olemme saaneet yli 20 000 yritysvastauksen jatkuvasti päivittyvän tietokannan yhdistelmällä EK:n ja SY:n sekä Tilastokeskuksen dataa. Tämä antaa mahdollisuuden ennustaa älykkäämmin ja laajemmin näitä työllisyysmahdollisuuksia.
Edellisten lisäksi on vielä viides työllisyyslähde: piilevä työvoimapotentiaali. Monet tahot arvioivat tämän olevan edellisiä suurempi, vaikka sen selvittäminen on vaikeaa ja osin tulkinnallista. Evidenssi tulee viime kädessä käytännön kenttä- ja myyntityöstä: On jalkauduttava yrityksiin, osattava tunnistaa liiketoiminnan kehittämisen ja osaamisen välistä dynamiikka yrityskohtaisesti ja myyvästi sekä tuotava aktiivisesti esiin ratkaisuja: ”Voisitteko palkata uuden työntekijän, jos löytäisimme juuri sopivimman juuri teidän liiketoimintaanne ja kasvuun?” Tätäkin teemaa voi lähestyä tiedolla johtamisen kokonaisuuden näkökulmasta: Työnantajapalveluiden asiantuntijoiden kenttätyön kokemukset ja business insight olisivat arvokas tietolähde. Kannattaisi harkita esimerkiksi hieman strukturoidumpia testiasetelmia, jossa analysoidaan vaikutuksia, jos aktiivisuutta lisätään ja myyntityötä kehitetään. Tämä olisi vahvasti perusteltua, sillä tätä kautta voidaan asiantuntijatyötä suunnata entistä vaikuttavammin, tehdä työstä näkyvää ja tätä kautta antaa perusteet työn riittävälle resurssoinnille.